Kesäisiä terveisiä

Hui!
Siitä on ehtinyt vierähtää ihan mielettömän pitkä aika, kun olen tänne viimeksi mitään kirjoitellut. No, onneksi näin kesän tullen asia tulee korjaantumaan, sillä aikaa kirja-arvosteluiden raapusteluun löytyy. : )

Kuinka moni on huomannut Suomalaisessa kirjakaupassa olevan tarjouksen "Lukemista kesään: 3 pokkaria 12 eurolla"? Jos et ole vielä ehtinyt käydä tsekkaamassa, niin nyt kannattaa! Itse käväisin kaupungissa eilen ja kuten arvata saattaa, kyllähän sieltä ne kolme pokkaria mukaan lähtivät. Valinnanvaraa on hurjasti ja pitkään arvottuani päädyin nappaamaan mukaani Paulo Coelhon Alkemistin, Siri Hustvedtin Lumouksen ja John Verdonin Numeropelin. Pitelin käsissäni pidemmän aikaa myös William Shakespearen Romeo ja Julia - pokkaria, koska olen tahtonut sen omakseni jo pidemmän aikaa, mutta vaihdoin sen sitten viime hetkellä tuohon Verdonin kirjaan.

Minun löytöjäni eiliseltä.

Eilen tuli sitten lueskeltua kesän ensimmäinen kirja, Annukka Salaman Käärmeenlumooja, josta kirjoittelen arvostelun mahdollisimman pian!

Päivitystä

Siitä on ihan liian pitkä aika, kun olen viimeksi saanut päiviteltyä tännekin jotain, mutta koulujutut eivät anna armoa edes viikonloppuisin ja aikaa lukemiseen ei tahdo kauheasti löytyä. En kuitenkaan heitä kirvestä kaivoon vielä tässä vaiheessa, vaan pyrin löytämään aikaa mahdollisimman pian, kun mahdollisuus tälle vain tulee eteen.

Hyvää alkanutta joulukuuta kaikille!

Suzanne Collins: Nälkäpeli

Nälkäpeli (eng. The Hunger Games)
Suzanne Collins
suomentanut Helene Bützow
WSOY, 2009 (alkuperäisteos 2008)
389 sivua (pokkariversio) 

Olkoon onni aina teille myötäinen!

Nälkäpeli. Tuo paljon puhuttu ja kehuttu kirja, jonka ajattelin nyt vihdoin ja viimein lukea, kun näin kirjan pokkariversiona Suomalaisessa kirjakaupassa. Luin kirjaa pätkiä kerrallaan kolmena eri päivänä, mutta uskon, että jos olisin pystynyt lukemaan kirjaa edes yhden illan keskeytyksettä, se olisi luettu yhdessä illassa.

Idealtaan kirja on kadehdittava, sillä koskaan aiemmin en ole moiseen ajatukseen törmännyt. Tapahtumapaikkana toimii Panem, kolmetoistavyöhykkeinen maa, joka syntyi luonnonkatastrofien, kuivuuden, myrskyjen, tulipalojen ja tulvien hävittämän Pohjois-Amerikan raunioista. Panemin asukkaat nousivat kapinaan hallitsijoitaan vastaan, mutta hävisivät taistelun, jolloin kolmastoista vyöhyke tuhottiin lopullisesti. Rangaistukseksi kapinoinnista kehitettiin Nälkäpeli, jonka säännöt ovat hyvin yksinkertaiset. Jokaisen vyöhykkeen on arvottava yksi tyttö ja yksi poika osallistumaan kilpailuun, jossa heidät pakotetaan vaativiin olosuhteisiin luonnonalueelle, jossa heidän on tapettava toisensa tai kuoltava itse. Viimeinen hengissä selviytyjä on voittaja.

Tässä osassa seurataan vyöhykkeen 12 tribuutin, 16-vuotiaan Katniss Everdeenin matkaa läpi Nälkäpelin, johon hän ilmoittautuu vapaaehtoiseksi pelastaakseen pikkusiskonsa Primin, jonka epäonneksi arpa lankeaa. Effie Trinket ja Haymitch Abernathy kuljettavat Katnissin ja poikatribuutti Peeta Mellarkin Capitoliin, Panemin pääkaupunkiin jossa tribuutit valmistellaan Nälkäpelin alkua varten. Ennen lähtöään Katniss lupaa sisarelleen yrittävänsä voittaa Nälkäpelin, mutta onko hän kaikista paras ja selviää loppuun saakka?

Koska olin kuullut kirjasta paljon kehuja etukäteen, odotin siltä myös paljon, mutta lopussa kuitenkin käteen jäi pettymys. Kirja on toki viihdyttävä ja sen juonen taustalla on ajatusta, mutta se ei ollut sellainen kuin mitä olin etukäteen luullut. Odotin päätä huimaavan jännittävää seikkailua, joka säilyisi samanlaisena loppuun asti ja saisi mahanpohjan kipristelemään, mutta lopussa jännitys lässähti ja kuivui kokoon. Loppuratkaisu on klisee ja sitä voisi jopa verrata Harry Potterin ja Taru Sormusten Herran viimeisten kirjojen loppuratkaisuihin.

Kirja ei myöskään missään vaiheessa saanut minusta yliotetta. Missään vaiheessa kirja ei imaissut täysin mukaansa, vaan saatoin ihan helposti katkaista lukemiseni ja tehdä välillä jotain muuta ilman, että ajatukseni olisivat harhailleet takaisin kirjan lukemisen pariin. Olisin siis kaivannut vielä lisää sitä kuuluisaa jotakin, joka olisi saanut kirjan pysymään käsissä alusta loppuun saakka. Mutta se, mitä "jotakin" olisi, sitä en tiedä.

7½/10. Mukava aloitus trilogialle, mutta jatko-osille jää lukijan todellinen koukuttaminen tarinaan.

100 kirjaa, jotka jokaisen suomalaisten tulisi lukea

Bongasin tässä hetki sitten linkin jollekin nettisivulle, josta löytyi Keskisuomalainen-lehdessä ollut lista 100 kirjasta, jotka jokaisen suomalaisen tulisi lukea. En laita itselleni tämän listan lukemiseen vielä mitään deadlineä, mutta pyrin lukemaan listan läpi mahdollisimman pian.

Yliviivatut luettu ja yliviivatut sekä linkitetyt luettu sekä arvosteltu. : >

Saldo 0/100

1. Mika Waltari - Sinuhe Egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien - Taru sormusten herrasta
        o Sormuksen ritarit
        o Kaksi tornia
        o Kuninkaan paluu
3. Väinö Linna - Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
6. Agatha Christie - 10 pientä neekeripoikaa/Eikä yksikään pelastunut
7. Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja
9. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren - Veljeni Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi
12. J.K. Rowling - Harry Potter -sarja
        o Viisasten kivi
        o Salaisuuksien kammio
        o Azkabanin vanki
        o Liekehtivä pikari
        o Feeniksin kilta
        o Puoliverinen prinssi
        o Kuoleman Varjelukset
13. Gabriel García Márquez - Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell - Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen - Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot - Kalevala
17. Jane Austen - Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen - Puhdistus
19. Astrid Lindgren - Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach - Lokki Joonatan
22. Umberto Eco - Ruusun nimi
23. Tove Jansson - Muumipeikko ja pyrstötähti
24. J. & W. Grimm - Grimmin sadut I-III
25. Dan Brown - Da Vinci -koodi
26. Enid Blyton - Viisikko-sarja
27. Anna-Leena Härkönen - Häräntappoase
28. Ernest Hemingway - Vanhus ja meri
29. Goscinny - Uderzo - Asterix-sarja
30. John Irving - Garpin maailma
31. Louisa May Alcott - Pikku naisia
32. Victor Hugo - Kurjat
33. C.S. Lewis - Narnian tarinat
34. A.A. Milne - Nalle Puh
35. Henri Charriete - Vanki nimeltä Papillon
36. Alexandre Dumas - Kolme muskettisoturia
37. Emily Bronte - Humiseva harju
38. William Golding - Kärpästen herra
39. Juhani Aho - Rautatie
40. Leo Tolstoi - Anna Karenina
41. Frank McCourt - Seitsemännen portaan enkeli
42. Arthur C. Clarke - Avaruusseikkailu 2001
43. J.D. Salinger - Sieppari ruispellossa
44. Charlotte Brontë - Kotiopettajattaren romaani
45. Kurt Vonnegut - Teurastamo 5
46. Isaac Asimov - Säätiö
47. Aapeli - Pikku Pietarin piha
48. Leo Tolstoi - Sota ja rauha
49. Mauri Kunnas - Koiramäen talossa
50. Margaret Mitchell - Tuulen viemää
51. Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
52. Albert Camus - Sivullinen
53. Kirsi Kunnas - Tiitiäisen satupuu
54. Hergé - Tintti-sarja
55. Miquel Cervantes - Don Quijote
56. Eduard Uspenski - Fedja-setä, kissa ja koira
57. Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
58. Johanna Sinisalo - Ennen päivänlaskua ei voi
59. Herman Hesse - Lasihelmipeli
60. Günther Grass - Peltirumpu
61. Jostein Gaarder - Sofian maailma
62. Leon Uris - Exodus
63. Lucy M. Montgomery - Pieni runotyttö
64. Ilmari Kianto - Punainen viiva
65. Franz Kafka - Oikeusjuttu
66. Guareschi Giovanni - Isä Camillon kylä
67. Lewis Caroll - Liisan seikkailut ihmemaassa
68. John Steinbeck - Eedenistä itään
69. Kari Hotakainen - Juoksuhaudantie
70. Paulo Coelho - Istuin Piedrajoen rannalla ja itkin
71. Jules Verne - Maailman ympäri 80 päivässä
72. Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaa
73. Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
74. Giovanni Boccaccio - Decamerone
75. Oscar Wilde - Dorian Grayn muotokuva
76. Milan Kundera - Olemisen sietämätön keveys
77. Homeros - Odysseia
78. Peter Hoeg - Lumen taju
79. Arthur Conan Doyle - Baskervillen koira
80. William Shakespeare - Hamlet
81. Eino Leino - Helkavirsiä-sarja
82. Stieg Larsson - Miehet, jotka vihaavat naisia
83. Yrjö Kokko - Pessi ja Illusia
84. Thomas Harris - Uhrilampaat
85. Raymond Chandler - Syvä uni
86. Jean M. Untinen-Auel - Luolakarhun klaani
87. Deborah Spungen - Nancy
88. Stephen King - Hohto
89. Laura Ingalls Wilder - Pieni talo preerialla
90. Laila Hietamies - Hylätyt talot, autiot pihat
91. Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
92. Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
93. Mikael Niemi - Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
94. Timo K. Mukka - Maa on syntinen laulu
95. Juha Vuorinen - Juoppohullun päiväkirja
96. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
97. Veijo Meri - Manillaköysi
98. Maria Jotuni - Huojuva talo
99. Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän
100. Jan Guillou – Pahuus

Kirjastossa käymisen ihanuudet

Hei vaan,
kirjastossa käyminen on ihanaa - varsinkin silloin, kun ei mene etsimään mitään erityistä! Koulukulkemisjärjestelyideni vuoksi joudun menemään kirjastolle aina odottelemaan hakijaa, kun pääsen koulusta aikaisemmin kuin neljältä. Pyrin aina tekemään ensin läksyt (vaikka joskus se on todella vaikeaa), ennen kuin syntään suin päin tutkimaan, mitä kivaa hyllyistä löytyy tällä kertaa!

Samana iltapäivänä, jolloin kävin hakemassa äidinkielen kurssille luettavan kirjan (Katja Ketun Kätilö) tarttui mukaani myös pino muita kirjoja. Pokkariversio Johanna Sinisalon kirjasta Ennen päivänlaskua ei voi, Helena Wariksen Sudenlapset, Stephen Kingin Kirjoittamisesta, Dorothy Hearstin Suden lupaus sekä Michael Scottin Velho [Kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet III]. Tämän kirjakomppanian ahtaminen muutenkin täyteen ja painavaan koulureppuun oli aikamoinen saavutus. Kuitenkaan koulujuttujen ja muiden sellaisten vuoksi en ole ehtinyt vielä lukea noista kirjoista kuin yhden, mutta tavoitteena olisi saada luettua ainakin kaksi viikonloppuun mennessä ja aloittaa arvosteluiden kirjoittaminen.

Kirjastosta lainaamisen lisäksi on oma kokoelmani karttunut yhdellä pokkarilla: Suzanne Collinsin Nälkäpelillä. YO-kuunteluiden vuoksi kouluni alkoi maanantaina ja tiistaina tavallista myöhemmin, joten päätin käyttää ajan hyväkseni: kävin lävitse keskustan kirjakauppojen tarjontaa! Minun olisi myös houkuttanut ostaa Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut-kirja (tunnetaan myös nimellä Kymmenen pientä neekeripoikaa), mutta päätin kuitenkin jättää ostamatta ja vinkata vanhemmille, että voivat ostaa sen minulle sitten syntymäpäivälahjaksi. : > (Kieroa, eikö totta?)

Viimeisen kahden viikon aikana olen istunut kirjastossa aikaa tappamassa useaan otteeseen. Toissa päivänä mukaani sattui Helena Wariksen ihastuttava esikoisteos, Uniin piirretty polku, jonka luin ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten ja pidin kirjasta valtavasti. Olen tullut ajatelleeksi useampaan kertaan tämän kirjan uudelleen lukemista, mutta kirjaa ei ole löytynyt kirjastosta, ei ennen kuin toissa päivänä, jolloin melkeinpä juoksin hakemaan sen itselleni, kun kirjaston haussa näkyi, että paikalla oli tasan yksi kappale. Nyt tuo kirja kutsuu minua odottavasti tuossa vierelläni pöydällä. ^^

Vinkkejä kirjastossa käymiseen:
o Jos olet vieraillut kirjastossa harvoin, tai et oikeastaan ole aiemmin kauheasti välittänyt lukemisesta, ota  ystävä mukaan kirjastoon. On paljon hauskempaa haahuilla jonkun kanssa hyllyjen väleissä ja ehdottaa toiselle luettavaa.
o  Älä pelkää pyytää apua. Kirjastonhoitajat ovat tiskeillään juuri sitä varten - auttaakseen. Ei ole häpeä mennä pyytämään apua, jos sitä tarvitsee.
o Ole avoin uusille genreille, aiheille, teemoille ja kirjailijoille. Kaavoihin kangistuminen ja samojen kirjojen lukeminen aina vain uudelleen ja uudelleen on tylsää.
o Ole ennakkoluuloton. Älä sysää syrjään käteesi eksynyttä kirjaa, jos olet aiemmin lukenut kirjan samaiselta kirjailijalta vuosia aikaisemmin, etkä pitänyt siitä. Kirja voi olla tyyliltään ja idealtaan aivan erilainen kuin aikaisemmin lukemasi kirja.
o Jos kansikuva ei miellytä sinua, ei se tarkoita välttämättä sitä, että koko kirja ei miellyttäisi. Lue aina ainakin takakansiteksti, äläkä perusta ennakko-oletustasi pelkän kansikuvituksen varaan.
o Joskus kun tuntuu siltä, ettei tahdo löytää mitään luettavaa, voit kokeilla samaa, mitä itsekin silloin tällöin harrastan. Päätä nopeasti mielessäsi yksi numero, joka kertoo, joka kertoo hyllyvälin, josta lähdet luettavaa metsästämään. Seuraavaksi valitse joko oikea tai vasen (mikäli se on tarpeellista), joka kertoo kummalla puolella olevan hyllyn puoleen käännyt. Seuraavaksi valitse monesko hylly ylhäältä/alhaalta päin ja lopuksi viimeinen numero, joka kertoo monennenko kirjan siltä hyllyltä valitset. Samalla ajatuksella voit myös varioida omia versioitasi. : >
o Jos menet kirjastoon asenteella: "Ihan sama, en tule kuitenkaan täältä löytämään täältä mitään", et tule mitään löytämäänkään. Pidä silmäsi auki ja ole valmiina uusiin elämyksiin.

Aluksi

Hei vain,

täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee syksyllä 17 vuotta täyttävä peikkotyttönen Oulun suunnalta. Pidän musiikista, kirjoittamisesta, lukemisesta, kesästä, istumisesta iltahämärissä laiturilla, valokuvaamisesta, kuvanmuokkauksesta sekä jollakin tasolla myös opiskelusta.

Olen elämäni aikana pyörittänyt useampia blogeja laajalla skaalauksella: kaikkea mahdollista omasta elämästä kertovasta blogista runoblogiin. Blogit toistensa jälkeen ovat syntyneet ja kuolleet, koska niiden aihe ei ole oikeasti kiinnostanut minua. En jaksa kertoa elämästäni, koska se on oikeasti niin tylsä. Elämäni koostuu vain koulusta, syömisestä, nukkumisesta, datailusta, lukemisesta ja kirjoittamisesta. Tosin runo - ja kirjoittamiseen liittyvää blogia pyöritän edelleen enemmän tai vähemmän aktiivisesti.

Lukeminen on ollut osa elämääni aina. Aina. Olen usein salaisesti ajatellut, että tahdon perustaa blogin, jossa käsittelen kirjoja ja lukemista, mutta se toteuttaminen on jäänyt unholaan. Nyt kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja saattaa tämän ideani ihmisten ilmoille.

Kuka minä sitten oikeastaan olen?
Haaveileva hörhö, peikkotyttönen, yksinäinen eskapismilapsi, joka on kokenut elämässään jo yhtä sun toista.  Olen hieman poikamainen henkilö, sillä pidän ns. "poikien" urheilulajeista, enkä pidä lainkaan tanssimisesta ja pukeudun mieluummin housuihin kuin hameisiin ja mekkoihin.

Rakastan lukemista, kirjoittamista ja musiikkia yli kaiken. Jos minun pitäisi luopua joko yhdestä niistä tai kaikista, minusta ei jäisi jäljelle mitään muuta kuin tyhjä ulkokuori. Lukeminen antaa mahdollisuuden päästä hetkeksi huilaamaan, mahdollisuuden karata ajatuksissaan johonkin toiseen maailmaan, kokea päätä huimaavia seikkailuita, ystävyyttä, rakkautta. Musiikki inspiroi ja saa aikaan erilaisia tuntemuksia, joiden avulla on hyvä kirjoittaa. Kirjoittamalla taas voin ilmaista tunteitani ja fiiliksiäni. Tietynlaista musiikkimakua minulla ei varsinaisesti ole, vaan se mitä kuuntelen, riippuu aina päivän fiiliksestä.

Miksi tällainen nimi blogille?
Aluksi ajattelin antavani blogille nimen Hiirenkorvalla, koska minulla on tapana aina taittaa kirjan sivun kulma, jos lopetan lukemisen kesken kirjan. Tällöin on helpompi löytää kohta, johon olen edellisellä kerralla jäänyt. Tosin jos luen kirjan useampaan kertaan on enää vaikeaa erottaa uutta merkkiä vanhoista, nimimerkillä Pottereiden joka sivu hiirenkorvalla :D Hiirenkorvalla-nimi oli kuitenkin varattu, joten hetken pohdittuani päädyin nimeen Kirjapeikko.

Sana peikko kuvastaa minua hyvin niin tyylillisesti kuin ihan ihmisenäkin. Hiukseni ovat alituiseen takkuiset, vaikka harjaisin niitä koko ajan ja luonteeltani olen hiljainen ja yksinäinenkin. Siksi blogin nimi, Kirjapeikko, tuntui juuri siltä oikealta.

Mitä blogista voi löytää?
Pääasiassa juttuja erilaisista kirjoista, kirja-arvosteluita, lainauksia kirjoista, joita juuri sillä hetkellä luen sekä muutakin kirjoihin liittyvää sälää. Tarkoituksenani on saada muutkin nuoret - ja miksei aikuisetkin - kiinnostumaan enemmän kirjallisuudesta ja saada sivuilla vierailevia lainaamaan kirjoja arvosteluideni perusteella, vaikkei kirja välttämättä olisikaan genreltään juuri se oma suosikki.

Tervetuloa viihtymään ja ennen kaikkea: Lukemaan!